tiistai 17. tammikuuta 2017

Respekt för livets små glädjeämnen

 photo DSC_0056_zpszhyaqzpx.jpg  photo DSC_0076_zpsqv032jku.jpg  photo DSC_0059_zpsngicoo0g.jpg
Viikonloppu meni tosi kivoissa merkeissä. Lauantaina kävin auttelemassa Iskää yhden tietokonehomman kanssa ja lähdettiin sen jälkeen käymään pikku päiväajelulla Iskän uudella autolla. Siinä tuli juteltua kaikennäköstä ja en tiä miten noin pienestä jutusta tuli niin hyvälle mielelle. Iskääkin tulee nähtyä ihan liian harvoin ja on jotenkin ihana nähdä, kuinka se joka kerta tulee niin hyvälle tuulelle, kun käyn sitä katsomassa. Tähän lisänä vielä aurinkoinen päivä ja hentoinen lumisade, niin kyllä elämä hymyili. 

Iskältä käppäilin takaisin Äiten luokse samalla lumihiutaleita kielellä metsästäen (en muuten muista koska oisin viimeks tota tehnyt, mut oli aika hauskaa!) ja rupesin laittamaan itseäni kuntoon kaupunkiin lähtöä varten. Mentiin Äitin, Jannan, Mummun ja Kummitädin kanssa syömään Manhattaniin eikä jouduttu pettymään. Siellä on kyllä hinta-laatusuhde kohdillaan ja just nappivalinta, jos ei oo mitään hienostopaikkaa vailla. Muu porukka jatko siitä sitten teatteriin, johon mulla ei ollut lippua, koska luulin aiemmin, että ollaan viikonloppu Raumalla. Noh, ei se mitään. Pistin Viljamin siskolle viestiä, että saanko tulla iltaa viettämään siihen teatterin ajaksi ja passashan se. Oli tosi mukavaa vielä leikkiä Topiaksen kanssa ennen hänen nukkumaanmenoa sekä jutskailla Suskun ja Jounin kanssa niitä näitä. Oon tosi iloinen, että heidänkin kanssa voin hyvin viettää aikaa ilman, että Viljami on välttämättä aina paikalla. Tosi mukava lauantai siis kokonaisuudessaan. 

Sunnuntaina lähdettiin jo ajoissa ajelemaan takaisin Raumalle. Sekä sunnuntai että eilinen meni vähän koomaisissa merkeissä oikeastaan tekemättä mitään. Tänään oon sit vähän petrannut tekemällä koulutehtäviä ja lukemalla tenttiin (vaikka siihen on vielä kaksi viikkoa aikaa, ennenkuulumatonta!!). Niin ja oonhan aloittanut taas reippaamman elämän jumppaamisen merkeissä. Kylläpä tuntuukin mukavalta palata siihenkin rutiiniin näin kuukauden jälkeen vaikka aika kuollut ekan jumpan jälkeen (ja aikana) olinkin. 

Nyt teen jotain hyvää iltapalaa ja asetun telkkarin ääreen. Niin ja meillä alko tosiaan ruotsin opinnot, siksi otsikko :-) 

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti

kiitos kaikista kommenteista ! (-: